Yöllä kettutyttö oli yksin. Edellisenä päivänä se oli karannut kaunis punaruskea turkki yllään.

Oltuaan hetken kasvotusten keltaisena pallona loistavan kuun kanssa, se oli hiipinyt varjoon.

Missään tapauksessa se ei antaisi turkkiaan kenellekään. Aito mikä aito ja turkki oli oma. Tietysti oli niitäkin, jotka väittivät turkkia omakseen mutta se oli valhetta.

- Valehtelullaan he saivat kaikki suoletuskunnat avukseen, jotta saisivat kauniin turkkini, kettutyttö mietti.